OULAINEN |
|
| Oulaisten kaupunki sijaitsee Oulun läänissä Pohjois-Pohjanmaalla ja sen alueella on ollut asutusta jo useita satoja vuosia. Perimätiedon mukaan Oulaisten nimi olisi tullut paikalla asuneen Oula-nimisen lappalaisen mukaan. 1400-luvulla Oulaisten seudulle muutti savolaista asutusta. 1500-luvun alusta olevissa asiakirjoissa ei vielä näy Oulaisten nimeä, vaan alue kuului laajaan Matkanevan eli nykyisen Matkanivan alueeseen. Ensimmäiset merkinnät taloista eli pysyvästä asutuksesta Oulaisten nykyisen keskustan alueella ovat kirkonkirjoista 1600-luvun alusta. Vuonna 1608 Oulaisissa oli 6 asuttua taloa, kun vuonna 1682 niitä oli jo 15. Aatelisten kartanoita Oulaisten alueella ei ollut, vaikka alue olikin useammankin aatelisen omistuksessa läänityksenä vuoteen 1674 asti, jolloin läänitykset piti palauttaa valtiolle. Pääasiassa talonpojat omistivat Oulaisten tilat 1700-luvulla. Vuodelta 1766 olevassa kartassa Oulaisten nykyisen ydinkeskustan alueella on yhteensä yhdeksän taloa. Oulaisten pitäjä on perustettu 1865. Vuonna 1967 Oulaisista tehtiin puolikaupunki eli kauppala ja tasan kymmenen vuotta myöhemmin, 1977, Oulaisista tuli kaupunki. Nykyään Oulaisissa on asukkaita noin 8000. Asukasluku on jonkin verran vähentynyt vuosien saatossa, esimerkiksi vuodesta 1985 lähtien Oulaisten väkiluku on pudonnut noin 700 asukkaalla. | |
| Oulaisten ensimmäinen maantie Pyhäjoelta Haapavedelle valmistui 1700-luvun lopulla. Ylivieskan tie (nykyinen kantatie 86) valmistui 1860-luvulla. Rautatieliikenne Oulaisissa alkoi Pohjanmaan radan valmistuttua 1886, jolloin rakennettiin myös Oulaisten ja Kilpuan rautatieasemat. | |
| Ensimmäinen kirkko rakennettiin Oulaisiin vuonna 1682, kun Oulaisista tuli Pyhäjoen seurakunnan alainen kappeliseurakunta. Ensimmäinen kirkko kävi kuitenkin pieneksi ja vuonna 1753 rakennettiin uusi, tilavampi kirkko. Oulainen erottautui omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1881 ensimmäisen kirkkoherran Joel Lindholmin astuttua virkaansa. Kirkko peruskorjattiin uusgoottilaiseen tyyliin vuonna 1882. | |
| Oulaisten asukkaat elivät 1900-luvun alkuun saakka hyvin suurilta osin maanviljelyllä, metsätaloudella ja kaupungin keskustan läpi virtaavan joen antimilla. Maatalouden lippulaiva Oulaisissa oli Väinölän tila, jossa annettiin myös maatalouden koulutusta. Oulaisten Niskanmäellä toimi vuosina 1883-1902 13. reservikomppania. Kasarmialueeseen kuului aikoinaan 12 rakennusta ja siellä palvelleiden sotilaiden määrä oli vuosittain 309-603. Paikkakunnalla aikoinaan toiminut reservikomppania näkyy vielä nykyäänkin Niskanmäen alueen paikannimistössä. Sahat ja käsityöteollisuus olivat 1900-luvulle tultaessa teollisuuden pääalat. Toinen suuri laitos oli 1914 toimintansa aloittanut Oulaisten parantola, jossa hoidettiin tuberkuloosista kärsiviä potilaita. Parantola sijaitsi osittain entisissä reservikomppanian tiloissa. Nykyään parantolan tilat ovat osittain kaupungin ja Oulaskankaan sairaalan käytössä. Rautaruukin omistama teräsputkitehdas valmistui ja aloitti toimintansa Oulaisissa 1977. Ilmeisesti pelikonsoleita valmistanut Flextronicsin elektroniikkatehdas aloitti toimintansa Oulaisissa Ylivieskantien varressa 1990-luvulla. Tehdas kuitenkin suljettiin huhtikuussa 2006 ja noin 400 työntekijää jäi työttömäksi. Nykyään Oulainen on koulutuskaupunki, joksi sitä alettiin kehittää jo 1960-luvulla. Kaupungista löytyy ainakin ala-aste, yläaste, lukio, ammattikoulu sekä ammattikorkeakoulu jossa on keskitytty terveysalan osaamiseen. Yksi Oulaisten ala-asteista, Juho Oksan koulu, on rakennettu ennen toista maailmansotaa ja se on toiminut sodan aikana sotasairaalana. Koulun seinässä on tästä kertova laatta. | |
| Kajaanin kaupunkieksploraatio on käynyt Oulaisissa useita kertoja, ja kuvia on otettu paljon muistakin kuin käytöstä poistetuista rakennuksista. Tämän ansiosta Oulaisista on saatu tehtyä melkolailla kattava esittely kuvienkin puolesta. Aivan koko Oulaisten kaupunkia emme kuitenkaan ole kuvanneet, vaan lähinnä keskustan aluetta. Kuvia on kuudelta eri vuodelta, ja tässä ajassa kaupunkimaisema on jo vähän muuttunut. Olemme saaneet kuvattua pari jo purettua rakennustakin. Lisäksi vanhimmista kuvista eteenpäin lähdettäessä on jossain määrin havaittavissa kniexpin kuvauskaluston parantuminen. | |
| Kuvat 2004 | |
| Kuvat 2005 | |
| Kuvat 2006 | |
| Kuvat 2007 | |
| Kuvat 2008 | |
| Kuvat 2009 | |
| Lähteet / lisätietoa : | |
| Wikipedia: Oulainen | |
| Oulaisten kaupunki 30 vuotta | |
| Oulaisten kaupungin nettisivut | |
| Settinetin webkamera (Oulaistenkatu ja Pyhäjoki) | |
| Macomtech Oy:n webkamera (Oulaisten tori) Flashin vaativa versio | Flashiton versio | |
| Unto Luukko: Rautaruukki 1960-1990 : Kertomus kolmestakymmenestä ensimmäisestä vuodesta. ISBN-952-90-1789-8 | |
| Etusivulle | |